Sekaisin Marionista

On asioita, jotka jäävät mieleen.

Lukijamme lähetti meille maaliskuisen Haukiputaan ja Kiimingin seutujen paikallislehti Rantapohjan. 16-sivuinen lehtinen oli uhrannut kokonaisen aukeaman seudulla aikanaan toimineiden, jättikokoisten Marion-laahakaivureiden muistelemiseen.

Marionin isoja laahakaivureita on käsitelty Mobilisti-lehdessä moneen kertaan. Nimi Marion on ilmestynyt erilaisissa lukijankirjeissä ja pikku-uutisten joukossa melko säännöllisesti. Kahteen otteeseen Marioneista on tehty aukeaman pituinen juttukin. Lehdessä 6/1995 kuvattiin silloin Iijoen rannassa pitkään seissyt Marion ja kerrottiin mitä Suomeen tuotujen Marioneiden historiasta sillä hetkellä tiedettiin. Laitteen kohtalo askarrutti kirjoittajaa, sillä sitä oli kuvanottohetkellä jo rikottu sen minkä vandaalit pystyivät.

Mobilistissa 5/1999 aiheeseen palattiin uudelleen. Tällä kertaa Iijoen penkalla olleesta laitteesta oli enää kuvia jäljellä. Se kerrottiin puretun kokonaan jo vuosikymmenen puolivälissä. Ainoastaan yksiön kokoinen kauha oli jätetty paikoilleen.

Suuret laahakaivurit olivat laajalti käytössä aikana, jolloin nykyaikaista hydrauliikkaa ei vielä tunnettu ja jolloin työmaat saattoivat silti olla suurempia kuin mihin länsimaissa nykyään pystytään. Ensimmäiset laahakaivurit valmistuivat aivan 1900-luvun alkuvuosina. Valmistajia oli lukuisia, mutta sodan jälkeisenä aikana suurimmat kaksi tunnettiin nimillä Bucyrus ja Marion. Höyrykäyttöisiä kaivinkoneita 1880-luvulta saakka valmistanut Marion Power Shovel Company teki ensimmäisen laahakaivurinsa 1939.

Isoja kaivureita käytettiin melko rajoittuneesti. Laitteet olivat hyötysuhteeltaan optimaalisia, kunhan työmaalla oli suuria massansiirtoja mieluummin kaivurin työtason alapuolelta. Niitä käytettiinkin avolouhoksilla ja kanavatyömailla. Suomeen tuotiin tiettävästi kolme Marionia, kaksi jo 1950-luvulla, yksi 60-luvun alussa. Ne työskentelivät Saimaan kanavalla ja voimalaitostyömailla kun maan isoja jokia jalostettiin sähköntuotantoon. Isojen koneiden aikakausi oli kuitenkin Suomessa melko lyhyt. Kaksi vanhempaa Marionia on tiettävästi myyty maasta. Vuonna 1999 kirjoitetun tarinan mukaan toinen olisi otettu käyttöön kalkkikivilouhoksella Pohjois-Carolinassa. Viimeinen Suomessa käytössä ollut Marion jäi 1970-luvun alussa Iijoen törmälle josta se romutettiin 1996.

Suomessa ei 1950-luvulla ollut kovinkaan paljoa maansiirtokoneita. Tietyömaillakin saatettiin täyttää kuorma-autojen lavoja lapiomiesten voimin. Kerrostalon kokoinen laite harvaan asutulla maaseudulla on ollutihme, jota ei ole vieläkään unohdettu. Oheisissa kuvissa on Mobilistissa julkaistut jutut aiheesta. Ne aukeavat suurempina erilliseen ikkunaan.