Sekaisin Marionista

JAA
ARTIKKELI

On asioita, jotka jäävät mieleen.

Lukijamme lähetti meille maaliskuisen Haukiputaan ja Kiimingin seutujen paikallislehti Rantapohjan. 16-sivuinen lehtinen oli uhrannut kokonaisen aukeaman seudulla aikanaan toimineiden, jättikokoisten Marion-laahakaivureiden muistelemiseen.

Marionin isoja laahakaivureita on käsitelty Mobilisti-lehdessä moneen kertaan. Nimi Marion on ilmestynyt erilaisissa lukijankirjeissä ja pikku-uutisten joukossa melko säännöllisesti. Kahteen otteeseen Marioneista on tehty aukeaman pituinen juttukin. Lehdessä 6/1995 kuvattiin silloin Iijoen rannassa pitkään seissyt Marion ja kerrottiin mitä Suomeen tuotujen Marioneiden historiasta sillä hetkellä tiedettiin. MaribLaitteen kohtalo askarrutti kirjoittajaa, sillä sitä oli kuvanottohetkellä jo rikottu sen minkä vandaalit pystyivät.

Mobilistissa 5/1999 aiheeseen palattiin uudelleen. Tällä kertaa Iijoen penkalla olleesta laitteesta oli enää kuvia jäljellä. Se kerrottiin puretun kokonaan jo vuosikymmenen puolivälissä. Ainoastaan yksiön kokoinen kauha oli jätetty paikoilleen.

Suuret laahakaivurit olivat laajalti käytössä aikana, jolloin nykyaikaista hydrauliikkaa ei vielä tunnettu ja jolloin työmaat saattoivat silti olla suurempia kuin mihin länsimaissa nykyään pystytään. Ensimmäiset laahakaivurit valmistuivat aivan 1900-luvun alkuvuosina. Valmistajia oli lukuisia, mutta sodan jälkeisenä aikana suurimmat kaksi tunnettiin nimillä Bucyrus ja Marion. Höyrykäyttöisiä kaivinkoneita 1880-luvulta saakka valmistanut Marion Power Shovel Company teki ensimmäisen laahakaivurinsa 1939.

Maria

Isoja kaivureita käytettiin melko rajoittuneesti. Laitteet olivat hyötysuhteeltaan optimaalisia, kunhan työmaalla oli suuria massansiirtoja mieluummin kaivurin työtason alapuolelta. Niitä käytettiinkin avolouhoksilla ja kanavatyömailla. Suomeen tuotiin tiettävästi kolme Marionia, kaksi jo 1950-luvulla, yksi 60-luvun alussa. Ne työskentelivät Saimaan kanavalla ja voimalaitostyömailla kun maan isoja jokia jalostettiin sähköntuotantoon. Isojen koneiden aikakausi oli kuitenkin Suomessa melko lyhyt. Kaksi vanhempaa Marionia on tiettävästi myyty maasta. Vuonna 1999 kirjoitetun tarinan mukaan toinen olisi otettu käyttöön kalkkikivilouhoksella Pohjois-Carolinassa. Viimeinen Suomessa käytössä ollut Marion jäi 1970-luvun alussa Iijoen törmälle josta se romutettiin 1996.

MaridSuomessa ei 1950-luvulla ollut kovinkaan paljoa maansiirtokoneita. Tietyömaillakin saatettiin täyttää kuorma-autojen lavoja lapiomiesten voimin. Kerrostalon kokoinen laite harvaan asutulla maaseudulla on ollutihme, jota ei ole vieläkään unohdettu. Oheisissa kuvissa on Mobilistissa julkaistut jutut aiheesta. Ne aukeavat suurempina erilliseen ikkunaan.Maric

Mobilisti on jo 40 vuotta toiminut ajoneuvokulttuurin ja alan harrastajien äänenkannattajana. Lehden linja on ollut alusta lähtien sama: Jos laite pitää pahaa ääntä ja/tai siinä on pyöriviä osia, se kuuluu Mobilisti-lehteen. Tilaajat saavat jokaisessa numerossa vähintään kahdeksan sivua enemmän luettavaa kuin irtonumero-ostajat. Nyt normaaliin Mobilistin tilaukseen kuuluu myös digilehti ja täydellinen lehtiarkisto numerosta 1/1979 aina tähän päivään saakka.

TILAA LEHTI

Joko luit nämä autojutut:

Pieni puhallus

Suzuki XN85D Turbo 1984 Moottoripyörän ahtaminen ei ole teknisesti kovinkaan helposti perusteltavissa. XN85 on Suzukin tulkinta aiheesta. Juttu on julkaistu aiemmin Mobilisti 2000 -lehdessä …

LUE LISÄÄ

B-ryhmän latolöytö: Ford RS200

B-ryhmän ralliautoista viimeiseksi jäi Fordin RS200, joka ehti kilpakäyttöön viimeiseksi hirviöautojen vuodeksi. Sen kehittelyssä oli käytetty parasta, mitä Englannista saa. Cosworth vastasi …

LUE LISÄÄ

Mobilisti 4/2016 on kaupoissa!

Tuore Mobilisti on nyt myös kaupoissa ja lehtikioskeissa. Juhannuksen kunniaksi irtonumerossakin on huimat 108 sivua! (Tilaajilla 116.) Tässä kuvapotkuria lehden ajoneuvoaiheista. Katso myös …

LUE LISÄÄ