Tshaikoja siellä, Tshaikoja täällä

JAA
ARTIKKELI

Tshaikaa käsiteltiin Mobilistissa 2/15. Tässä jutusta yli jäänyttä kuvamateriaalia.

Imatran voiman vanha AOB-33 oli 70-luvun lopulla tuttu näky Helsingin Bulevardin kadunvarteen pysäköitynä.

Pari vuotta myöhemmin sama auto putkahti myyntiin trokarilla, jonka tarhassa se piiloutui jonkun 80-luvun alun joulun alla lumikinokseen.

Pienen lapiointituokion jälkeen auto laitettiin muitta mutkitta käyntiin. Varttia myöhemmin uusi omistaja Heikki Maaniemi ja reissukaverina ollut K.L.B. kaartoivat Tshaikalla kohti uusia seikkailuja.

Tavallisella neuvostokansalaisella ei elämänsä mittaan ollut mitään mahdollisuutta päästä Tshaikan kyytiin, ellei sitten valtion hääautopalvelun kautta. Tshaikat olivat kotimaassaan ministereiden ja korkeimpien virkamiesten käytössä, vieläkin uljaammat ZIL:it oli varattu pelkästään politbyroon käyttöön.

Edustajat ympäri laajan Neuvostomaan kokoontuivat NKP:n 22. puoluekokoukseen Moskovaan lokakuussa 1961. Modernin ajan loistovaunun – Tshaikan – tuotanto oli käynnistynyt kaksi vuotta aikaisemmin, ja nyt niitä riitti Punaiselle torille puoluekokousvieraiden käyttöön jonoksi asti.

Jonkun paremman kansainvälisen hotellin eteen oli joskus 80-luvulla pysäköitynä edustavaa kalustoa: Volga M-24, Tshaika, Mercedes jne.

Noin kahdestakymmenestä Suomeen tuodusta Tshaikasta riitti 80-luvulla autoja seisomaan näköjään joka puolelle. Tässä on yksi niistä jonkun Helsingin lähiön parkkipaikalle unohdettuna. Toisen kuvan taustalla näkyy K.L.B:n tuolloinen käyttöauto, Toyota Land Cruiser.

Konelan vuonna 1976 uutena maahantuoma Tshaika oli ulkoisesti aivan samanlainen kuin ensimmäiset vuonna 1959 valmistuneet autot, mutta verhoilua oli modernisoitu ajan tasalle niskatukineen kaikkineen. Huomaa ammatti- vaan ei edustuskäyttöön sopivat paksut kumimatot. Oliko uusi kuosi kotoisin tehtaalta, vai verhoiliko Konela auton uudelleen vasta Suomessa? Ainakin monet vähäisemmät neuvostoautot saivat maahantuojalla paremmin länsimarkkinoille sopivan sisätilojen ilmeen.

Helsingin Messuhallin kansainväliseen autonäyttelyyn tuotiin vuonna 1962 poikkeuksellisen kevytmielisesti kaksiväriseksi maalattu Tshaika. Kuvan 80-luvulla kuvattu yksilö on todennäköisesti Messuhallin näyttelytähti.

Siellä jossakin – niin missä? Vajassa seisova ZIS-110 on neuvostokilvissä, mutta entä Tshaika?

Mitä? Ei mailimittaria! Tshaika jossain päin Suomen maaseutua kerran 80-luvulla.

Mobilisti on jo 40 vuotta toiminut ajoneuvokulttuurin ja alan harrastajien äänenkannattajana. Lehden linja on ollut alusta lähtien sama: Jos laite pitää pahaa ääntä ja/tai siinä on pyöriviä osia, se kuuluu Mobilisti-lehteen. Tilaajat saavat jokaisessa numerossa vähintään kahdeksan sivua enemmän luettavaa kuin irtonumero-ostajat. Nyt normaaliin Mobilistin tilaukseen kuuluu myös digilehti ja täydellinen lehtiarkisto numerosta 1/1979 aina tähän päivään saakka.

TILAA LEHTI

Joko luit nämä autojutut:

Pelastakaa siisti Civic!

Kummeli-huumori on 90-luvulla varttuneen sukupolven yhdistävä populaarikulttuurikokemus. Tamperelaisryhmän sketsisarjoissa ja elokuvissa oli aina myös autoja, usein selvästi harrastepeltejä. …

LUE LISÄÄ

Mobilistin arkistosta: Kamov Ka-30 -esite

Mobilistin mittavat analogiset arkistot tarjovat ahaa-elämyksiä jopa vuosia talossa työskennelleille toimittajille. Nyt makasiineista pintautui tämä neuvostoliittolaisen lumikiiturin …

LUE LISÄÄ

Tshaikoja siellä, Tshaikoja täällä

Tshaikaa käsiteltiin Mobilistissa 2/15. Tässä jutusta yli jäänyttä kuvamateriaalia. Imatran voiman vanha AOB-33 oli 70-luvun lopulla tuttu näky Helsingin Bulevardin kadunvarteen …

LUE LISÄÄ