Italdesign Aztec – Tulevaisuus, jota ei tullutkaan

Tulevaisuudennäkymien lennättely on aina vaikeaa. Konseptiautojen maailmassa ylilyönneiltä ei vältytä, onhan tärkeintä saavuttaa lehdistön ja näyttelyvieraiden huomio. Autotehtaat jättävätkin villeimmät visiot muotoilutoimistoille, koska ne harvoin toteutuvat. Italdesign Aztec oli yksi näistä.

teksti: Matti Ouvinen / kuvat: Matti Ouvinen, Italdesign

Giorgetto Giugiaron muotoilutoimisto Italdesign esitteli vuoden 1988 Torinon autonäyttelyssä kolme futuristista konseptiautoa, jotka kantoivat nimiä Asgard, Aspid ja Aztec. Ne olivat variaatioita samoista muotoiluteemoista ja teknisistä ratkaisuista. Asgard oli tila-auto, Aspid coupe ja Aztec kaksipaikkainen avoauto. Keskimoottoritekniikka oli yhdistelmä Audin turboahdettua viitoskonetta ja Lancia Delta HF Integralen nelivetojärjestelmää.

Näppäilemällä kyljen hallintapaneeliin oikean numerokoodin ajotietokone kertoi puhesyntetisaattorin välityksellä halutut tiedot öljyn tai jäähdytysnesteen määrästä. Samalla paneelilla saattoi operoida rakenteisiin integroitua hydraulista tunkkia tai avata kyljessä sijaitsevan työkalulaatikon. Auton oikealla kyljellä oli lämpömittari ja 12 voltin sähköpistoke. Vasemmalta puolelta taas löytyi akkukäyttöinen ruuvinväännin ja valaisin, ilmakompressori ja sammutin. Vain linkous ja hienopesuohjelma puuttuivat.

Asgard-nimisessä tila-autossa oli kuusi kiinteää istuinta ja kaksi taittuvaa lisäpaikkaa. Aspidissa ja Aztecissa kuljettaja ja kartanlukija istuivat omissa erillisissä kaukaloissaan, ja jopa kommunikaatio näiden välillä hoidettiin kypäräpuhelimen välityksellä. Kartanlukijalla oli oma ratinpuolisko, josta sai paitsi pitää kiinni, myös ilmeisesti ohjata auton ajotietokonetta ja viihdejärjestelmiä. Ainakin nappuloita oli paljon. Navigaattoreita tai kosketusnäyttöjä ei vielä voitu kuvitella edes tulevaisuuteen.

Aspid ja Asgard jäivät konseptiautoiksi, mutta japanilainen liikemies ihastui Azteciin niin paljon, että halusi rahoittaa sen tuotantoon. Auton alusta ja kori, jossa hyödynnettiin terästä, alumiinia ja hiilikuitua, tehtiin Italdesignin pajalla italiassa. Seuraavaksi autot kuljetettiin Saksaan Motoren Technic Mayerille, jossa niihin pudotettiin 250-hevosvoimaiseksi viritetty turboviitonen. Audi-virittäjä MTM huolehti myös autojen TÜV-hyväksynnästä.

Autoja oli tarkoitus valmistaa viidenkymmenen tai sadanviidenkymmenen kappaleen piensarja, ja riippuen lähteestä niitä tehtiin joko 18 tai 25. Yksi Giugiaron signeeraamista Azteceista on näytillä Brysselin Autoworld-museossa.